Kova treeni kestävyysurheilussa - voiko siitä nauttia?

Onneksi tämä ei pidä paikkaansa kestävyysurheilussa. Ainakin viimeinen lause sitaatista.. isosti eri mieltä. pic.twitter.com/MNEgWfM3CP
— Olli Miettinen (@OMiettinen) 3. huhtikuuta 2015

Twiitillä lähdetään liikkeelle ja perään kirjataan vähän perusteluita. Monille tulee varmaan mieleen, että kestävyysurheilijat eivät edes tiedä, mitä kova treeni tarkoittaa. Tämä voi sinällään pitää paikkaansa, jos urheiluviikot ovat ainoastaan pitkää ja kevyttä treeniä. Kovaksi treeniksi itse luokittelen kovat intervallivedot, tai esimerkiksi 15-180 minuutin maksimivauhtituuppaukset. Kovaa treeniä en itse luokittele kivun perusteella. Minua treenissä kiinnostaa lähtökohdin maksimaalinen kehittävyys. Tämä on joskus kovaa treeniä, joskus jotain muuta. Tässä kuitenkin esimerkki kestyvyysurheilun yhdestä "kovasta treenistä": 

Kestävyysurheilu on perinteisesti hissuttelua. Mennään vähintään pari tuntia ja kovasta treenistä ei välttämättä voi puhua. Mutta kyllä, myös kestävyyslajeissa treenataan kovaa. Esimerkiksi pyöräilyssä kuskin anakynnys voi olla tehoissa 340w. Kun aletaan ajamaan vetoja, jotka ovat tehoiltaan 2-3x tuon.. eli 700-1000w ja mennään niin pitkää kuin pystyy - alkaa kehoon kertymään erilaisia tuntemuksia. Kokenutta kuskiakin nämä tuntemukset alkavat pian kangistaa. Treenannut kroppa on kuitenkin sellainen, että ei se välttämättä kipua tuota. Erityisesti, jos hapoista on tehty arkipäivää. Kivulta vältytään myös silloin, jos keukot eivät veny isommaksi kuin aikaisemmat maksimit. Kovaa fillarointi ei myöskään riko paikkoja, tai aseta niveliä ja jänteitä äärirajoille voimailulajeihin verrattuna. 

Kovaa treeniä voidaan vetää silti. Todella kovaa. Se, että annat kaikkesi ja menet vaikka 60km/h mittarissa viritetyn mopon ohi tuo kovan vauhdin tunnetta ja antaa adre-tyydytystä, vaikka oikeasti olet ihan nakit ja muusi jo minuutissa. Meidän lajeissa kokovartalomaitohappoilu ei ole välttämättä pois nautinnosta.. Olet nimittäin juuri nauttinut maksimivauhdista ja tiedät, että kehityt niin paljon kovemmaksi seuraavia treenejä ja kisoja ajatellen. Eli ei muuta kuin veto uusiksi. Palautellaan pari minsaa ja sitten uudelleen! Kerrankin saa latoa kovaa, jota varten on koko elämä treenattu. "Kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän, jos sitäkään."